tiistai 29. syyskuuta 2009

Flunssa numero 3

Ja viidettä viikkoa viedään. Flunssa numero 3. Mukavaa, että kaikki vaihtarit tuli tänne sairaina tarttutamaan muita oman maansa flunssakannalla. Nyt epäilen vahvasti sairastavani saksalaista räkätautia, jota edelsi brittiläinen yskä, jonka kämppikseni ystävällisesti lahjoitti.

Ensimmäinen flunssa olikin sitten ihan kotimainen. Oli miellyttävää lentää tänne kuumeessa, tärykalvojen poksahdellessa laskeutuessa. Ja tietenkin lentoni oli yhdellä välilaskulla. Kuume kävi sietämättömäksi 35 asteen helteessä ja päätin suunnata paikalliselle tohtorille hakemaan apua olotilaani. Tietenkin lääkärissä luultin minun sairastavan sikainfluenssaa ja ilmeeni oli todellakin näkemisen arvoinen kun vastaanottovirkailija ojensi hengityssuojainta.


You're fucking kidding me?!


Sainpahan ainakin odottaa rauhassa. Äidit kantoi laspiaan toiseen odotushuoneseen ja muutenkin olo oli kuin spitaalisella. En tietenkään ollut sairastunut sikainfluenssaan, ylläri, ja lääkkeeksi määrättiin panadolia. Tehokasta.

Hyvä tapa kuitenkin saada Gripe A on matkustaa Espanjaan, käyttää päivittäin täpötäysiä julkisia kulkuneuvoja, käydä todella suuressa yliopistossa ja sairastaa koko ajan. Katsotaan milloin mulla tärppää.

No ei tosi.

Gota fria

No jo on ilmoja pidellyt. Eilinen sää menee kuitenkin kirkkaasti listan kärkeen. Gota fria, kova sade, nimittäin iski eilen Alicanteen ja eikä nimittäin ollut mikään ihan pikkuinen kuuro. Vettä satoi niin rankasti ja aivan koko päivän. Epätoivoiset yritykset liikkua kampuksella kuivina tietenkään eivät onnistuneet ja lopputuloksena olin koulussa kahdeksan tuntia likomärkänä. En tosin ollut ainut. Luentojen loputtua ulko-oven eteen oli kirjaimellisesti muodostunut järvi kahden tunnin aikana. Ja ei kun kahlaamaan. Enkä oikeasti yhtään liioittele! Povlia myöten jääkylmässä p*skavedessä eteenpäin. Ja bussia noin 200 opiskelijiaa odotti tunnin. Normaalisisti se kulke kuin junan vessa joka seitsemäs minuutti. Oli vähän kylmä kun vihdoin pääsin kotiin.



Tänään en taidakkaan poistua asunnosta. Sään aiheuttaman hätätilan takia kaikki luennot on peruttu.

Että sellasta tänne aurinkorannalle.

Ps. Kuvassa joku random pappa, lainattu uutisarkistosta.

sunnuntai 27. syyskuuta 2009

Lukujärjestys

Pitkällisen kädenväännön jälkeen on lukujärsjestys vihdoin saatu lopulliseen muotoonsa. Ja eihän siitä loppujen lopuksi hirmu käytännöllinen tullut. 3-6 tunnin hyppytunnit ei ollut ehkä ihan sitä mitä ensiksi suunnitelin, mutta toisaalta, tiistai on vapaa ja torstaina ja perjantaina täytyy käydä näyttäytymässä koulussa huimat kaksi tuntia kerralla! Aikalailla tältä näyttää siis Madden tämän vuoden agenda:



Ja uskokaa tai älkää, pisteitä tulee normaalit 30 lukukauteen!

Käytiin tosiaan eilen kääntymässä elokuvissa ja yllättäen eihän siellä mitään piirrettyjä sit enää illalla näytetty. Mentiin sitten katsomaan uusi Bruce Willisin tähdittämä sci-fi leffa. Joo, sci-fi espanjankielellä kuulostaa täydellisesltä katastrofilta, mutta oikeesti pysyin tosi hyvin kärryillä! Me sooooo proud! Mittä nyt loppuraktaisu jäi vähän hämärän peittoon, mut mut...

Random friday

No olipas taas kerran viikonloppu. Perjantaina oli Espanjan tentti ja luonnollisesti sitä seurasi after-test-partys. Päivällä käytiin myös kääntymässä biitsillä, joka on aika harvinaista herkkua näillä keleillä. Rusketukselle tosin saa heittää hyvästit, sillä sääennuste lupaa megaukkoskuuroja koko seuraavaksi viikoksi. Jee.



Yläpuolella ainut julkaisukelpoinen kuva juhlista. Madde ja madden kissat Annie ja Sissi. Oon muuten maailman huonoin kameranomistaja: Jos joskus satun muistamaan ladata kameran ja vielä ottaa sen itseasiassa mukaani, niin en saletissa muista räpsiä yhtään kuvaa. Joka tapauksessa.. Juhlat olivat varsin onnistuneet. Olin kotona aamulla kello seitsemän - ei varmaan tarvii sanoo muuta.

Nyt pitäs perhetyä läksyihin! Joka tuntuu vieläkin hieman oudolta. Ikään kuin olisin viettämässä tosi pitkää rantalomaa, jonka koulu pilaa ihan täysin :D Luokkakaverini vakuutti minut ottamaan translation-kurssin, jossa "käännetään tooooosi helppoja lauseita englannista espajaan ja toisin päin". Joo. Melkein. Käännettävänä on koko A4 täynnä ihan KÄSITTÄMÄTÖNTÄ englanninkielistä tekstiä aiheena dinosaurusten tuho esihistoriallisena aikakautena. Nopsastihan tuon kääntää espanjaksi.

Ai joo, ja illalla elokuviin! Tietenkin tässä kehitysmaassa kaikki elokuvat on dubattu espanjaksi, joten ajateltiin mennä kattoon piirettyjä. Niissä ei pahemmin haittaa, vaikka koko juoni menee ohi koska niissä ei sellaista ole.

Adios!

keskiviikko 23. syyskuuta 2009

Excursion bodega de vinos

Alicanten yliopisto ystävällisesti järjesti vierailun paikalliselle viinitilalle. Ilma ei tosin ollut kuin morsian, ylläri, mutta pahimmalta sateelta vältyttiin.



Puitteet oli mitä mahtavimmat: joka puolella viiniköynnöksiä, söpöjä taloja ja tosi hurmaavia vanhoja pappoja, joista en tosin saanut kuvaa. Muistin taas ladata kameran akun noin kolme minuuttia ennen lähtöä, joten kuvasaalis jäi muutenkin aika köyhäksi.




Paikan päällä meille oli järjestetty opastettu kierros ympäri tiluksia ja tehdasta. Opas kertoi vaikka mitä mielenkintoisia asioita viinistä ja sen valmistuksesta, josta en ymmärtänyt sanaakaan.


siinä sitä ilolientä nyt sit keitellään


Yhteinen sävel alkoi kuitenkin löytyä heti, kun päästiin osioon viininmaistajaiset. Tarjolla oli tapaksia, punkkua ja roseta. Nam!





Madde maistelee sivistyneesti


Koska tilan viinit olivat mitä mainioinpia, olisi ollut varsin typerää poistua tyhjin käsin. Ja vielä kun viinit olivat todella laadukkaita (ja Espanjan hintoihin verrattuna superkalliita, mutta Suomeen verrattuna superhalpoja...)


Tadaaaaaaa! Kassista löytyypi isille punkkupullo vuosimallia 2004 ja Maddelle pullo roseviiniä. Eli kandee siis isi tulla käymään!

Okei, nyt on pakko kuitata, kaveri on just oven takana tarkoituksena viettää koti-ilta nauttien teetä. Let's see what happens kun rosepullo polttelee hyllyssä...

Adios!

ps. Joo, on pakko ladata kuvankäsittelyohjelma. Tää tuherrus word/paint-ohjelmilla ei oikeesti toimi.

tiistai 22. syyskuuta 2009

...

Ai joo, meinas jo unohtua.. Eilen oli valtava ukkosmyrky, joka jossain vaiheessa muuttui valtavaksi raekuuroksi! Siis RAEKUURO. Täällä. Espanjassa. Jos olisin raekuuroja halunnut, olisin jäänyt Suomeen...

Fiesta de Paella

Juhlittua on kyllä tullut jo aikaisemminkin, mutta viime perjantaina oli ensimmäinen virallinen ulkomaalaisten opiskelijoiden get-to-gether. 700 vaihtaria suuntasi satamaan viettämään Fiesta de paellaa. Ja jos joku nyt ei oikeesti tajua, niin se tarkoittaa siis paella juhlaa..

Tarjolla oli perinteiseen tapaan sangriaa ja paellaa. Tosi harmi, kun en saanut kuvaa siitä paellan valmistuksesta! Ne nimittäin keitteli sitä yhdessä VALTAVASSA pannussa. Ja oikeesti keitti. Ilmeisesti liha kuuluu keittää öljyssä, ja sen öjlyn määrässähän täällä ei sitten säästellä. Onneksi en jäänyt pitemmäksi aikaa seuraamaan ruuan valmistusta ja loppujen lopuksi se oli ihan namia.



Illan ohjelmanumerona oli "Alicantelainen rumpuryhmä". Kuulostaa vähän laimeelta, mut se oli itseasiassa aika hyvä!



Auringon laskiessa koko lössi lähti valumaan kohti Barriota (alue, jossa noin 100 pubia ja yökerhoa vierivieressä. Ja jatkuva taistelu asiakkaista --> ilmasia juomia siis koko illan ajan) Bileet oli loistavat! Loppu illan sensuroin pois blogista, ei sillä että siitä hirveesti osaisin kertoakaan :)

lauantai 19. syyskuuta 2009

Madden keittiössä

Madden keittiössä ei kokata:


herkullisia tapaksia


tai perinteistä paellaa.


Vaan Madden padassa porisee:

  • juustotäyteiset tortelliinit (86 snt/pussi, josta valmistaa 4 ateriaa jos oikeen säästelee)
  • tortilla Española 1,50 e (espanjalainen perunamunakas)
  • banskut, persikat ja muut törkyhalvat, mut niiiiin maukkaat hedelmät

Onneksi ulkona syöminen on edullista ja vieläpä varsin mukavaa ajanvietettä. Ja kuuluu vahvasti espanjalaiseen kulttuuriin. Ja mikäs tässä syödessä, jos viinipullo irtoaa ravintolahinnoin kahdeksalla eurolla..

torstai 17. syyskuuta 2009

Kielimuuri

Ensimmäinen oikea luento yliopistolla takana. Ei mennyt hyvin. Ylläri. Kolme viikkoa espanjankielen intensiivikurssia takana ja jostain syystä sisälläni eli pieni toivon kipinä, että saattaisin selvitä näistä opinnoista. Juu ei. Vaikka kauppa/ravintola/baari/small talk-espanjani on jo loistavaa, niin ei se oo ihan sama asia, kuin espanjaksi opiskelu.

Español para extranjeros. Espanjaa ulkomaalaisille. Eikö kuulostakin viattomalta ja hyödylliseltä oppiaineelta? Kyseessä kuitenkin oli kurssi, jossa käsitellään, kuinka
opetetaan espanjankieltä ulkomaalaisille. Joka tietenkin on hieman hankalaa, jos ei itse osaa espanjaa. Huoh. Kuitenkin isoveljeni tapaan olen sissi, ja näin ollen olen vakaasti päättänyt roikkua kurssilla mukana, vaikka en todellakaan ymmärtänyt edes puolta tämän päivän luennosta. Thank god, muut kurssit tässä jaksossa (paitsi toki kieliopinnot) on englanniksi...

Noh, tähän tilapäiseen masennukseen auttaa vain yksin aisia: kaksi mojitoa yhteishintaan 5 euroa!




Ja joo äiti, en oikeesti mennyt juomaan mojitoja kipeenä. Tää kuva on ekalta viikolta. Jolloin tosin olin myös kipeenä. Hmm..

Mi piso

Seuraavaksi esittelyssä Madden uusi piso en España. Tai siis huone, sillä "joudun" jakamaan rakkaan asuntoni kahden muun vaihto-opiskelijan kanssa. Molemmat naispuolisia, toinen on laadultaan italialainen ja toinen britti. Ja jos joku vielä sanoo, että suomalaisilla ei ole alkoholinkäyttö hallinnassa, niin suosittelen ensin kokeilemaan yhteiseloa britin kanssa. Tyttö kittaa sangriaa kuin vettä oli sitten aamu tai ilta, ja kun se ilta koittaa siirrytään vahvempiin ja sit kontataankin jo kotia kohti.

Mut joo, asiaan. Hyvää kämpässä on ehdottomasti sijainti. Rannalle köpöttelee kymmenessä minuutissa, alakerrassa on kebabhouse, kulman takana ruokakauppa ja kaikki ystävät asuvat 100 metrin säteellä. Not bad. Vuokrakin on aivan naurettavan halpa, ainakin nyt kun vesi-, kaasu ja sähkölasku ei ole vielä saapunut. Huonona puolena on kerrosta alempana asuva Ulla Taalasmaa, aka vuokraemäntä, joka tuntuu kuulevan ja näkevän kaiken olipa vuorokaudenaika sitten mikä tahansa. Ja Ullan säännöt: EI bileitä, EI yövieraita, ja jos on vierraita, olisi suositeltavaa, etteivät he käyttäisi keittölaitteita tai kylpyhuonetta (kuten vessaa?!?). Okei? Se on niin jäätävä kyylä, että tuntuu ihan kuin olisin vieraana omassa kodissani..

Paasauksen loppuun pieni kuvapläjäys... Ja joo, tiedän, oon surkee valokuuvaja, mut yrittäkää kestää!


The ovi. En kyllä kävis vittuileen. Ja kuulemma on hyvin mahdollista saada lukittua itsensä sisälle asuntoon.


Ja tässä oma huone kullan kallis.

Näkymät partsilta. Käykö kateeks?

Lisää kuulumisia luvassa lähiaikoina!




sunnuntai 13. syyskuuta 2009

!?!?

MITÄMITÄMITÄTÄHMIKSI?!?!?! Eihän tää voi pitää paikkaansa! Ensiviikoksi luvassa rankkasateita ja ukkoskuuroja. Mutta täällähän piti paistaa aina aurinko?

Kolikon kääntöpuoli

Valitsin Alicanten vaihtokohteekseni, koska eihän mikään voi mennä pieleen kaupungissa, jossa on yli 300 aurinkoista päivää vuodessa, valkoiset hiekkarannat ja kirkasta vettä. Kukaan ei kuitenkaan kertonu, että "trooppisessa" ilmastossa on myös haittapuolensa. Tässä muutama asia, joita en osannut odottaa:

a) Turvonneet raajat. Jatkuva kuumuus ja kaupungilla tepastelu saa nesteen kertymään niihin paikoihin mihin sitä en välttämättä haluaisi. Normaalisti sirot sormeni muistuttavat pitkin päivää nakkimakkaroita ja muutenkin jo kunnioitettava 41 numeron jalkani on illalla kokoa 43. Edellä mainittu vaiva on varsin kiusallinen lähtiessä viettämään iltaa ja yrittäessä epätoivoisesti saada survottua jalkaterää muutamaa kokoa liian pieniin korkokenkiin.

b) Kramppaavat raajat. Olemattoman pintaverenkierron ansoista kärsin myös Suomessa ollessa jalkakrampeista, joten voi varmasti arvata, ettei vaiva ainakaan ole helpottunut lämpimään ilmastoon siirryttäessä. Pohkeet ovat kireät kuin viulunkielet ja yölliset jalkakrampit alkavat jo etäisesti muistuttaa epilepsiakohtauksia.

Kaikki vinkit ja poppaskonstit otetaan vastaan!

lauantai 12. syyskuuta 2009

Los tuulettimet

Tuulettimet. Yöunten pelastajat ja päivähien karkoittajat. Ja itse olen onnistunut haalimaan niitä kaksin kappalein! Pienemmän pöytätuulettimen kannoin itse kaupungin toiseltapuolelta ja olinkin erittäin ylpeä ostoksestani, kunnes vuokraemäntä muutaman tunnin päästä ilmeistyi ovelleni tarjoten huomattavasti suurempaa ja kaikin puolin mahtipontisempaa versiota käyttööni. En tietenkään voinut keiltäytyä lahjuksesta (enkä varmasti olisi osannutkaan vaikka olisin halunnut), joten näin minusta tuli kahden tuulettimen onnellinen omistaja. Minituuletin toimii lostavasti pöytäversiona kun taas supertuuletin hyrrää hiljaisesti yöaikaan ja itseasiassa jopa hieman viilentää koko päivän auringossa lämmennyttä makuukammaria. Maddes Adventures suosittelee!